keskiviikko 4. joulukuuta 2013

kuulumisia ja ystävyydestä

Heippa murut!
 
Voisin nyt alkaa pitämään teille kauhean valituspuheen siitä, kuinka ulkona on niin pimeää eikä kunnon kuvia saa otettua sitten millään. En kuitenkaan tahdo, sillä itse olen nauttinut tästä hiljaa saapuvasta talvesta hirmuisesti. Aion palata normaaliin postaustahtiin nyt viikonlopun aikana, kun pääsen vihdoin koneelle ja muutenkin ottamaan kuvia valoisaan aikaan.
Jotta hiljaisuus ei kuitenkaan jatkuisi niin kauaa, niin ajattelin kirjoittaa teille vähän erilaisen postauksen tällä kertaa.
 
 
Kulunut syksy on ollut minulle kuin hyppy suoraan Liisan Ihmemaahan. Aloitus uudessa koulussa, uudet kaverit, uudet kurssit, uudenlaiset harrastukset ja rutiinit. Mikään muu syksy ei kuitenkaan ole mennyt näin nopeasti ohitse. Voin sanoa ilman mitään epäilyjä, että tämä kulunut syksy on ollut elämäni tähän asti parhain. Olen tutustunut niin mahtaviin ihmisiin ja muuttunut niin paljon itsekin ihmisenä, että on edes vaikea kuvitella elämää ilman kaikkia näitä asioita. Olen löytänyt uudesta koulusta niin upeita, parhaimpia ystäviä ikinä. En osaa edes sanoin kuvailla miten nämä ihmiset ovat muuttaneet elämääni.
Asiat ei aina ole ollut ihan näin. En ole oikeastaan koskaan voinut sanoa, että minulla olisi paras ystävä. Olihan minulla hyviä ja ihania kavereita, muttei parasta ystävää. Lukiossa tilanne muuttui ja löysin kaksi ihanaa tyttöstä, jotka ovat minulle super rakkaita. Mutta tänä syksynä tapasin ihmisen, jota oikeasti voin kutsua minun parhaaksi ystäväkseni. Vain vajaan viiden kuukauden tuntemisen jälkeen, tämä tytsy on muodustunut yhdeksi elämäni kulmakivistä. En pystyisi kuvitella päivääkään ilman tämän naurua tai kannustavia sanoja. On vain niin ihanaa, kun on vihdoin löytänyt sellaisen tyypin, joka oikeasti on itselle se paras ystävä.
L, olet oikeasti paras asia, joka minulle on tapahtunut. Love ya gurl ♥
Halusin vain tällä pienellä kertomuksella kannustaa niitä, jotka ovat olleet samassa tilanteessa kuin minä. Kyllä te löydätte ne oikeat, parhaat ystävät, kun vain odotatte.
Mutta siis, tämän takia haluan laittaa nämä ystävyyssuhteeni tämän blogin edelle. On ollut hetkiä, jolloin olen itkenyt sitä, kun tuntuu että istun vain kaikki illat yksin kotona kirjoittamassa. Koska enää asia ei ole niin, haluan ottaa siitä kaiken irti. Niin pitäisi teidänkin. Nauttikaa niistä pienistäkin jutuista, jota pääsette kokemaan ystävienne kanssa. Ihan niistä pikkuruisimmistakin.
Muistakaa sanoa joka päivä rakkaimmillenne, kuinka he paljon he teille merkitsevät. Tuntuu ehkä tyhmältä, mutta ainakin itse haluan, että rakastamani ihmiset tuntevat itsensä tärkeiksi ja rakastetuiksi, koska sitähän he ovat. Koskaan ei voi korostaa toiselle liikaa, miten paljon tämä merkitsee teille. Jonain päivänä nimittäin se on liian myöhäistä.

 
Toivottavasti piditte tästä postauksesta. Palaillaan normaalein aihein taas parin päivän päästä!
  ♥
 


6 kommenttia:

  1. Voi tää oli aivan ihana postaus! <3

    VastaaPoista
  2. Mulla taas on käynyt vähän toisin päin, oltiin ennen tosi paljon yhdessä ystäväni kanssa mutta sitten hän alkoi liikkua uusissa porukoissa niin nähtiin enää tosi harvoin ja silloinkin aika pikaisissa tunnelmissa :( mulla on niin ikävä niitä mahtavia hetkiä hänen kanssaan ja toivon paljon että hän ei unohda minua koska mulle hän on edelleen todella tärkeä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei :( Oletko jutellut hänen kanssaan? Se voisi auttaa, jos miettisitte yhdessä miksi tienne ovat eronneet. Hirveästi tsemppiä ja haleja sinne <33

      Poista
  3. Tosi ihana postaus ja vielä ihanempi blogi. Oon seuraillut tätä jo tosi kauan mutta nyt vihdoin liityin lukijaksi!:-) Tää ulkoasu on tosi söpö ja ihana muutenkin! Sä kuvaat myös mielettömän hyvin ja täältä voi hakea aina inspiraatiota:-) <3

    http://ada-sofia.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oii kiitos paljon, voiko tätä kannustavampaa kommenttia olla? Haleja sinne ja tervetuloa lukijaksi <333

      Poista